Miksi Ei käy
11.9.2015
|
Nyt kun julkisessa keskustelussa liikkuu mielestäni liikaa perätöntä ”totuutta” julkisen sektorin vuosilomista, haluan selventää muutaman lomiin liittyvän faktan. Ensinnäkin kunnallisen alan vuosilomista on sovittu menneinä vuosina työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kesken vaihtoehtona palkankorotuksille. Vuosilomille on siis ollut tuolloin työnantajan toimesta neuvottelupöydässä kallis hintalappu. Kahdeksan vuosilomapäivän leikkaaminen on täten suora julkiseen sektoriin kohdistuva palkanalennustoimi. Sitten on hyvä avata myös lomarakenteita lyhyesti. Vuosilomalain mukaan työntekijällä on yhden vuoden alalla työskentelyn jälkeen vuosilomaa 30 pv/vuosi, kun taas kunnallisella virka- ja työehtosopimuksella on sovittu että työntekijällä on vuosilomaa 30 pv/vuosi vasta kun hän on työskennellyt alalla 10 vuotta. Vasta kun työntekijä on työskennellyt samalla alalla 15 vuotta, nousee julkisen alan työntekijän vuosiloma tuohon hallituksen säästökohteena olevaan 38 pv/vuosi. 38 vuosilomapäivää voidaan siten jossain määrin rinnastaa myös siihen saakka "säästettyjen" lomien käyttöön myöhäisemmässä vaiheessa. Lisäksi tässä keskustelussa on myös huomioitava se rakenteellinen asia, että kunta-alan työntekijöillä ei ole ns. pekkaspäiviä käytettävissä jotka lisäävät kyseisillä aloilla konkreettisten lomapäivien määrän 42,5 pv/vuosi (30pv+12,5pv). En halua tällä kirjoituksella nyt missään nimessä lähteä käymään eri sektorien ja ammattiryhmien välistä vääntöä siitä, että keneltä tässä nyt tulisi lähteä ensisijaisesti leikkaamaan. Tämän sopan keittäjä kun löytyy aivan jostain muualta kuin työntekijäkentästä. Näen kuitenkin tässä tilanteessa tarpeelliseksi nostaa nämä muutamat faktat esille, sillä näistä asioista tuntuu nyt liikkuvan liikaa vääriin faktoihin perustuvaa keskustelua sekä lehtien palstoilla että sosiaalisessa mediassa. Kim Berg (SDP) |